Parempi pipari soodasta kuin kymmenen syötynä..

 img_5369

No voihan pipari, mihin kaikkeen sitä Huldakin ryhtyy. Kylillä kun puhuivat jostain soodataikinasta, niin johan oli Huldankin pakko jauhokaapille kivuta. No, oman kaapin soodapurkki oli sen verran pieni, eikä naapurin Kyöstilläkään mitään soodaa ollut kun ei ollut vehnäjauhojakaan, niin että kaupoillehan sitä ensin piti kaksipyöräisellä sotkea. Ison marketin leivontaosastolta Hulda sitten löysi isompia, melkein kilon painoisia purkkeja soodajauhetta ja monta lootaa maissitärkkelystä. Näkyi kassaneitinä toimiva Oksasen Helmi hiukan katselevan kulmiensa alta Huldan ostoksia; monta isoa purkkia valkoista jauhetta ja maissitärkkelystä laatikkotolkulla, mitäköhän sillä Huldalla taas on mielessä.. Ei Helmi enää viitsi edes kysyä, mitä Neiti Ketonen tänään leipoo, sen verran kummallisia vastauksia aina tulee. Milloin on kananmunat mukamas seinämaalin tekoon tarkoitettu ja maali taas matontekoon ja mitä vielä, sekaisinhan tuo on tainnut mennä ajat sitten. Osaakohan edes leipoa. Käsilaukussaankin sillä on ruuvimeisseleitä, kun kolikkoja kaivaa.


Soodataikina,taikina,koriste,joulukortti,joulukuusenkoriste,joulukoriste,Neiti,Hulda,Ketosen,Villit,Retket,kierrätys,kierrätetty,hauska,idea,DIY,tutorial,round,recycled,ideas,fun,sisustus,koti,home,creative,luova,edullinen,cheap,decor,tuunaa,tuunaus,teeseitse,oomatekemä,itsetehty,nosew,craft,käsityö,creation,luomus,MissHuldaKetonenAndHerExcitingAdventures,NeitiHuldaKetosenVillitSeikkailut,Neiti,Hulda,Ketosen,Villit,Retket,näin,teet,pyöreä,hauska,idea,DIY,tutorial,round,recycled,ideas,fun,carpet,sisustus,koti,home,creative,luova,edullinen,cheap,decor,vanhoista,tuunaa,tuunaus,teeseitse,oomatekemä,itsetehty

No mutta, Oksaskan silmien muljahtelusta välittämättä Hulda pinkoi kotiin minkä pyörällään pääsi ja ryhtyi taikinan tekoon. Onneksi kerkesi ennen lumen tuloa. Kaksi kuppia soodaa, kuppi maissitärkkelystä ja vettä sitten kuppi ynnä kupin neljäsosa. Mutta kun ei ole tapana ollut Huldalla mitään tehdä pienesti, niin samalla sotkulla (Huldalla tuppaa aina tulemaan sotku) teki sitten moninkertaisen vellin. Kaikki vaan kattilaan, sekoitus ja liedelle hiljakseen porisemaan. Kyllä koko ajan piti puukauhalla rivakkaan sekoittaa, sen Hulda oppi, niin meinasi herkästi tarttua pohjaan kiinni. Ensinhän tuo oli ihan velliä ja juuri kun tuntui siltä, että ei tästä mitään tule, niin velliin alkoi tulla ihmeellisiä möykkyjä. Silloin Hulda oli jo ihan varma, että pipariksihan tämä meni. Mutta kun hän jatkoi vain sinnikkäästi hämmentämistä, niin alkoihan se klimppisose muuttua puuroksi. Ja juuri tuossa puurovaiheessa olikin keitos otettava tulilta pois, sillä jos olisi vielä jatkanut keittämistä, niin taikinasta olisi tullut liian kovaa. Nii-in, vaikka se puuro ei sillä hetkellä näyttänytkään miltään leivottavalta taikinalta, niin kylän tyttöjä oli uskominen tässä asiassa. Kostea liina vain päälle ja jäähtymään. Välillä Hulda kyllä kävi vähän nyrkillä nuijimassa taikinaa, kun meinasi ensin kovan kuoren siihen päälle kasvattaa ja kattilana Hulda käytti isoa teflonkattilaa, siihen kun ei puuro tarttunut yhtä lujasti pohjaan kuin lempikasariin. Mutta vaikka ensin näyttikin siltä, että se siitä kattilasta sitten, niin oli paksusti ja lujasti pohjaan tarttunut, niin vähän liottamalla ja harjaamalla se ihme ja kumma vain hävisi, se pohjaan pinttynyt puuro. Ei ole Hulda uutta kattilaa ostanut sitten Kauniiden ja rohkeiden alkamisen, eikä osta nytkään, vaikka pahaltahan tuo jo näytti.

img_5273
Kanelia pintaan, niin näyttää ihan oikealta piparilta! Ja soodataikinaa voi myös värjätä. Kokeile elintarvikeväriä, punajuuren lientä, vesiväriä tai mitä ikinä keksit. Muista kuitenkin, että lisätessäsi värinestettä taikinaan ota vastaava määrä vettä pois perusohjeesta, ettei taikinasta tule liian löysää. Hulda kokeili myös sekoittaa valmiiseen taikinaan mustaa akryylimaalia; lopputulos oli mukavan betonisen näköinen, mutta taikina olikin sitten aika tahmeaa ja sotkevaa. Hulda päätyi maalaamaan valmiit koristeet sitten vasta kuivana.

 

Huldan poonusvinkit:

Koska Hulda tykkää tehdä kaiken mahdollisimman helposti (ja kerralla paljon), niin Hulda punnitsi, paljon painaa kaksi kuppia soodaa, kuppi maissitärkkelystä ja kuppi ynnä neljäsosa kuppia vettä käyttäen halpahallista hankkimaansa digivaakaa. Olipa niin helppoa laittaa kattila vaa’alle ja nollittaa vaaka. Siihen sitten suoraan aina oikea määrä kutakin ainesosaa ja nollitus perään. Tulee niin grammalleen oikein eikä jotain sinne päin. Ainakin Huldan hyppysissä on tuo desimitan kanssa häslääminen vähän sieltä tänne ja suurinpiirtein, ensimmäiset taikinat olivat joko liian löysiä tai liiankin piukkoja. No, senkin propleeman Hulda selvitti; löysään taikinaan lisäsi soodaa ja tiukkaan taikinaan Hulda teki veitsellä viiltoja ripotellen hiukan vettä mukaan. Ja vaivasi nyrkein lisää. Kyllä niistäkin sitten sai hyvin leivottua, varsinkin kun taas lisäsi soodaa siihen taikinaan, mikä oli sitten mennyt vedestä liian löysäksi ja niin edelleen.

 

Soodataikina,taikina,koriste,joulukortti,joulukuusenkoriste,joulukoriste,Neiti,Hulda,Ketosen,Villit,Retket,kierrätys,kierrätetty,hauska,idea,DIY,tutorial,round,recycled,ideas,fun,sisustus,koti,home,creative,luova,edullinen,cheap,decor,tuunaa,tuunaus,teeseitse,oomatekemä,itsetehty,nosew,craft,käsityö,creation,luomus,MissHuldaKetonenAndHerExcitingAdventures,NeitiHuldaKetosenVillitSeikkailut,Neiti,Hulda,Ketosen,Villit,Retket,näin,teet,pyöreä,hauska,idea,DIY,tutorial,round,recycled,ideas,fun,carpet,sisustus,koti,home,creative,luova,edullinen,cheap,decor,vanhoista,tuunaa,tuunaus,teeseitse,oomatekemä,itsetehty
1. Sekoita jauhot keskenään. 2. Lisää vesi ja sekoita hyvin. Seos kuplii ja sihisee soodan ansiosta hetken, älä säikähdä. 3.Velli tulille. 4. Lämmetessään soppa alkaa kuplia ja paakkuuntua. 5. Epätoivon vaihe; näyttää klimppisopalta. 6. Simbsalabin, yhtäkkiä kokkarevelli muuttuu tasaiseksi puuroksi. Äkkiä jäätymään ja kostea liina päälle; kohta leivotaan! Taikina säilyy kannellisessa muovirasiassa huoneenlämmössä ainakin viikon; pidempään Hulda ei malttanut säilytellä, pitihän se leipoa pipareiksi.

 

Keittovaiheessa taikina muuttuu vellistä klimppisoseeksi ja sitä kautta puuroksi pitkän sekoittelun jälkeen ihan silmänräpäyksessä. Tässä kohtaa saa olla nopea ettei puuro jähmety liikaa. Jäähtyessään puuro kiinteytyy taikinaksi. Jos laittaa sen vaikka ulkoporstuaan nollakeleillä jäähtymään, niin älä säikähdä jos se tuntuu kovalta. Hulda säikähti. Ja naapurin Kyösti. Siis Huldan manausta. Tuvan puolelle kun pääsee lämpiämään, niin siitä se notkistuu taas. Siis taikina. Ei Kyösti. Tai mistä sitä tietää.

Soodataikinaa voi käsitellä niin kuin piparitaikinaa. Jos taikina meinaa tarttua alustaan kiinni, voi ripotella soodajauhetta hiukan ensin alustalle. Ja jos se taikina on kiinni kaulimessa, niin sitten ripotellaan taikinan päälle. Tosin jos taikina on liian löysää eli vettä on tullut lotrattua liian kanssa tai sitten kattila on otettu tulilta liian hätäisesti, on ehkä tehtävä tämä vaihe useampaan kertaan niin kauan, ettei taikina enää tartu.

 

img_5359

Muutama soodapipari Huldan tekemänä ja jokunen pienemmän apulaisen ahertamana. Reiät koristeisiin on helppoa tehdä vaikka sukkapuikolla tai hammastikulla; törkkää haluaamaasi kohtaan puikko ja pyörittele ympyrää, kunnes reikä on haluamasi kokoinen. Kuivumaan koristeet kannattaa laittaa vettä hylkivälle tasaiselle alustalle, vaikkapa vahaliinalle tai muovin päälle (auki leikattu jätesäkki käy oikein hyvin).

Taikinasta voi kaulia eri paksuista. Mitä paksumpi, sitä helpompi. Eikä mene sitten kuivuttuaan niin helposti rikki. Onnistui Hulda muutaman ohuen ohuen piparinkin saamaan aikaiseksi, mutta kyllä ne jämerämmät olivat helpompia tehdä. Juustohöylä oli Huldan mielestä paras apuri valmiin piparin siirtämiseen muovin päälle kuivumaan.

img_5361
Silikonisia suklaalle tarkoitettuja konvehtimuotteja voi käyttää myös soodataikinan kanssa. Näihin on pientenkin sormien helppo painella taikinaa. Kuivuminen ilman uunia saattaa kestää pari päivää, mutta tulos on odottamisen arvoinen. Tiikerikakkuja syntyy, kun laittaa taikinapalaan kanelia ja yhdistää sen valkoisen taikinan kanssa. Nämä pikkukakut nautitaan varmaankin nukkekodin kahvipöydässä.

Huldalla oli jokin silikoonipitsimuotti, jonka joku on joskus tuliaisina joltain keittiöhärpäkemessuilta tuonut, sekin pääsi nyt ensimmäistä kertaa käyttöön. Samoin ilmeisesti suklaamuotiksi tarkoitetun muotin, samanlaista silikoonia kai vai miksi noita nykyään nimitetään, joku on joskus Huldan kaappeihin tuonut. Niin kuin ei tietäisi, että kyllä ne suklaat on Huldan huushollissa syöty, ennen kuin ne mihinkään muotteihin päätyvät. Kaikenlaisia vouhotuksia. Hyväähän ne tietenkin tarkoittavat, kyllä Hulda sen tietää. Erilaisia pintoja taikinaan saa tietenkin helpoiten, kun kaulii taikinan päälle pitsiliinan, säkkikankaan, tai mitä nyt kaapeista löytyy.

img_5349
Silikonista valmistettuja sokeripitsimattoja löytyy ainakin netin ihmeellisestä maailmasta tilaamalla monella eri kuviolla. Sellainen taikinan päälle kaulien tai käsillä painaen, niin kuvio siirtyy taikinaan. Tai käytä pitsiliinnaa tai -nauhaa, tai mitä tahansa pintaa missä on kuvio. Kokeilemalla selviää, mikä miellyttää omaa silmää eniten.

Teflonkattila on hyvä tässä sopassa, mutta tavallinenkin käy. Jos alussa käytät vispilää, niin se ei sitten lopussa enää olekaan maailman paras idea. Hulda vannoo jämerän puukauhan nimeen alusta loppuun ja maailman tappiin.

Huldalla on paljon muutakin puuhaa, eikä lieden ääressä seisominen ole ihan lempipuuhaa. Niinpä hän sekoitti ensin soodan ja maissitärkkelyksen keskenään kattilaan ja kaatoi veden hyvin sekoittaen kiehuvana sekaan. Siis koko ajan sekoittaen. Ja hyvin. Ja siitä Hulda kippasi seoksen sitten kattilaan tulille. Tai no, oikeastaan Huldan sekoituksen teki yleiskone, jos ihan rehellisiä ollaan, ja Huldahan on. Rehellisyys maan perii, niin sitä on aina sanottu. Ja jos kerran ollaan rehellisiä, niin pakko Huldan on kertoa sekin, että kun kylän tyttöjen ohjeessa kehoitettiin käyttämään liedellä mietoa lämpöä, niin kyllä Hulda täräytti pesän puita täyteen ja kunnon tulet padan alle, on tässä muutakin tekemistä vielä kuin yhtä taikinaa vaivata. Vähän tarttui enemmän taikinapuuro pohjaan, mutta mitäpä tuosta.

Kuivumaan Hulda laittoi soodapiparit muovin päälle, koska leivinpaperi tuppasi kostumaan ja rypistymään pipareiden alla. Noin kellon ympäri kun viisari tikitti, olivat kuivia. Uunissa olisi voinut 75 asteessa tunnin kuivatella, mutta Huldalla ei ollut niin kiire ja mitä sitä turhaan hyvää polttopuuta hukkaamaan. Osan pipareista Hulda kauli suoraan muovin päälle ja otti vain reunat pois. Varsinkin isommat kuviot oli näin paljon helpompi tehdä. Ja kuivana kun soodapipareita pystyy hiomaan hiekkapaperilla tai kynsiviilalla, että jos reunasta tulee rosoinen, on pelastus siihenkin.

Nonniin, kyllä nyt tuosta luulisi jonkun jotain ymmärtävän. Mutta rouvat (ja näin tasa-arvon aikana herrat myös, sekä neidit) laittavat sitten kysymyksiä, jos jotain jäi epäselväksi. Ja niin vielä.. Jos isot soodapurkit on marketeista loppu, niin saatat asua Huldan kylillä. Tai muilla kylillä. On meinaa sen verran mukavaa puuhaa..

 

img_5351
Kun silokoniseen sokeripitsimattoon hieroo valkoista taikinaa kuvioiden kohdalle ja kaulii sen kanelilla värjätyn taikinan päälle, jää pitsikuvio valkoiseksi.

img_5350

img_5372
Sellofaania ympärille ja pellavanarua mukaan, näin on mukava pikkulahja valmis viemisiksi joulun aikaan niille, joita haluaa ilahduttaa. Huldan laskuopin mukaan yhdelle isolle soodapiparille tuli hntaa 0,04 euroa, joten myös Huldan kukkaro on onnellinen.

Kuivuneita soodapipareita voi maalata tason päällä vesiväreillä, peiteväreillä, akryylimaaleilla ja erilaisilla askartelumaaleilla. Kaikkea voi kokeilla, mistä vaan väriä lähtee. Hulda käytti isommasta marketista löytyvää mustaa akryylimaalia ja lisäsi siihen paljon vettä, näin lopputulos on läpikuultavan harmaa. Akryylimaaleja voi sekoittaa villisti keskenään ja vettä käyttää ihan oman maun mukaan tai sitten ei ollenkaan. Heittäydy hullusti niinkuin Hulda tekee, koskaan ei voi tietää, mikä on lopputulos. Jos se ei omaa silmää miellytä, niin sen voi viedä lahjaksi vaikka lempinaapurilleen.

Soodataikina,taikina,koriste,joulukortti,joulukuusenkoriste,joulukoriste,Neiti,Hulda,Ketosen,Villit,Retket,kierrätys,kierrätetty,hauska,idea,DIY,tutorial,round,recycled,ideas,fun,sisustus,koti,home,creative,luova,edullinen,cheap,decor,tuunaa,tuunaus,teeseitse,oomatekemä,itsetehty,nosew,craft,käsityö,creation,luomus,MissHuldaKetonenAndHerExcitingAdventures,NeitiHuldaKetosenVillitSeikkailut,Neiti,Hulda,Ketosen,Villit,Retket,näin,teet,pyöreä,hauska,idea,DIY,tutorial,round,recycled,ideas,fun,carpet,sisustus,koti,home,creative,luova,edullinen,cheap,decor,vanhoista,tuunaa,tuunaus,teeseitse,oomatekemä,itsetehty
Kun käyttää reippaasti vettä maalissa, jää pitsikuvion uriin väriä enemmän ja ne kuivuessaan ovat tummempia. Jos akryylimaalia ei laimenna ollenkaan, saa taas tasaisen väripinnan kuten punaisessa sydämessä, tosin siinäkin on maalia hiukan ohennettu vedellä. Maalaamiseen käy mikä tahansa pullasuti, millä väriä vain saa levitettyä pintaan. Hulda napsaisi pesusienestään kulman ja tupsutteli väriä sillä. Koristeen täytyy antaa kuivua tason päällä ihan kuivaksi, sillä kosteana se menee helposti rikki. Hulda kokeili.

 

img_5364
Korttiin reikä sukkapuikolla ja siihen soodakoriste vaikka pellavanarulla kiinni. Ja joulukortti on valmis.
img_5354
Joskus (aina) Huldan hommat lähtee vähän lapasesta ja tulee tehtyä sitten koko kylän tarpeisiin vaikkapa tässä tapauksessa nyt näitä soodataikinasta tehtyjä pipareita.
img_5367
Eri värisillä korttipohjilla syntyy jokaiselle ihan oman näköinen kortti.
img_5353
Mitä paksumpi pipari, sitä paremmin se kestää. Kaunis ja ohut tähtönen halkesi lattialle tippuessaan, paksumpi sydän ei haljennut. Juu-u, Hulda kokeili, utelias kun on.

img_5347

img_5272
Edullisimmat soodat ja maissit Hulda löysi kylän isosta marketista. Maissitärkkelyspaketti maksoi 1,05 € ja iso ruokasoodapurkki 2,89 €. Jos Hulda muistaa oikein. No, tuossa nyt näkyy näitä kaupallisia merkkejä, mutta ihan omasta kolikkopussistaan Hulda nämä maksoi.

img_5346

img_5281
Taikinan kuviointiin voi kokeilla mitä ikinä kaapeista löytyy. Mitä paksumpi pitsi, sitä selkeämpi kuvio.

img_5365img_5357Soodataikina,taikina,koriste,joulukortti,joulukuusenkoriste,joulukoriste,Neiti,Hulda,Ketosen,Villit,Retket,kierrätys,kierrätetty,hauska,idea,DIY,tutorial,round,recycled,ideas,fun,sisustus,koti,home,creative,luova,edullinen,cheap,decor,tuunaa,tuunaus,teeseitse,oomatekemä,itsetehty,nosew,craft,käsityö,creation,luomus,MissHuldaKetonenAndHerExcitingAdventures,NeitiHuldaKetosenVillitSeikkailut,Neiti,Hulda,Ketosen,Villit,Retket,näin,teet,pyöreä,hauska,idea,DIY,tutorial,round,recycled,ideas,fun,carpet,sisustus,koti,home,creative,luova,edullinen,cheap,decor,vanhoista,tuunaa,tuunaus,teeseitse,oomatekemä,itsetehtyimg_5356

Plaited rug

Couple of old rags and t-shirts got a new life as a plaited rug. Hulda managed to also use up a pair of old hospital pyjamas (not Hulda’s, even though many people who know her well could imagine her discharging herself when she feels like it, even before the treatment is finished and escaping the hospital with the tubes still up her nose) and couple of bed sheets. The materials won’t cost a thing (unless the hospital sends a bill) and the joy one gets out of recycling is really the best thanks you can get. And the rags would’ve otherwise been thrown to the bin. If your work of marvel should be too colourful for your own floor, you can well imagine it in the next door retro flat. Or in the outdoor toilet at your godmother’s summer house. On the second thought, it might scare the flies…Hm, the summer and the flies. Oh yes, and the cost of this production..you are now 75 cents poorer, that’s how much the hot glue costs. Per rug, a small rug.

And this is how you do it:

Neiti Hulda Ketosen Villit Retket näin teet pyöreä palmikoitu matto räsyistä teepaidoista lakanoista kierrätys kierrätetty hauska idea rug braided used tshirts sheets DIY tutorial no-sew round recycled ideas fun
Neiti Hulda Ketosen Villit Retket näin teet pyöreä palmikoitu matto räsyistä teepaidoista lakanoista kierrätys kierrätetty hauska idea rug braided used tshirts sheets DIY tutorial no-sew round recycled ideas fun

Cut the t-shirts into four centimeter wide strips, like in the picture, and make the ends thin by cutting diagonally. You can cut single, short strips or a longer one. It is good to keep one of the strips in the plait short, to avoid any knots. Miss Ketonen cuts the sheets diagonally across the weave, in that way the fabric will stretch and looks better in the rug.

Plaiting and Attaching:

image

1. Thin the first 20-30 cm of the strips, in the knot at the beginning they should be as thin as possible. Tie three strips together and start plaiting.
2. After the start the plait will get thicker eventually.
3. When you change a colour or add another strip, put the slanted ends in diagonally, thus the change will be imperceptible.
4. When plaiting, leave one of the strips short (no more than 50 cm) so you can get it out of the mess of the strips and you won’t get all knotted up.
5. A clothes peg will come in handy when you want to take a rest.
6. If you want you can make the centre of the rug right in the beginning. If so, cut out the knot and start forming a circle from the plait.
7. By now you have already taken a piece of sturdy sheet or the like and cut out a rug sized circle (depending how big you want it to be) and marked the centre with a small hole for example. Add hot glue and plonk your circle of plait on it.
8. Continue the glueing in the beginning few cm:s at the time. When you’ll get into the swing of things, you can go as fast as you like. Hulda for example manages 15 cm:s at the time.
9. And Voila! Here we go! Yee-haa! A rug with a diameter of 80 cm takes about 2-3 big hot glue sticks, and Hulda always hoards a one kilo packet at the time from the Cash and Carry, so one stick will cost about 25 centimes and the hot glue for your little rug will come to merely 70 centimes.

And keep going like this. You can glue the plait little by little into a circle or if you are adventurous, like Hulda, braid a huge pile of plait all at once. And then you can sit and wonder how the circle grows and all the colours you have used..

When it looks like the rug is the size you want, thin the ends of the strips again and tuck in the last bits with scissors or similar, hiding them from sight. Cut out the extra fabric at the bottom and turn the rug upside down.

Neiti Hulda Ketosen Villti Retket näin teet pyöreä palmikoitu matto räsyistä teepaidoista lakanoista kierrätys kierrätetty hauska idea rug braided used tshirts sheets DIY tutorial no-sew round recycled ideas fun
Neiti Hulda Ketosen Villti Retket näin teet pyöreä palmikoitu matto räsyistä teepaidoista lakanoista kierrätys kierrätetty hauska idea rug braided used tshirts sheets DIY tutorial no-sew round recycled ideas fun

Then it is time to utilise all those old tins of paint you got from George next door. Yes, those ones that have been waiting to be thrown out to hazardous waste bin for the past five years. Suitably dry and full of lumps and perfect for this job (if the paint is new, now is the time to leave the lid open for a few days). Use a brush or a roll to spread the paint onto the reverse side of the rug, cover with a piece of plastic and flip it again like a pancake right way around. And here we are, nearly ready now. Come back now and then, tread and trample on the rug and the next day it should be dry enough to turn around and remove the plastic. After that leave it to dry for one more day the reverse side up. It’s ready!

The rug will stay together even without the paint but it’ll be much sturdier with it. And the paint won’t come off the rug, ever, even given time. That we have seen with George’s clothes, still speckled with the very same paint, to this day. So it will withstand a wash at the pier and a robust grip. The rug, I mean. At summer when it’s hot, you can dry the rug in the sunlight, horizontally (next to Hulda), in the winter it will need an underfloor heating to dry (like Hulda). It is very thick after all, and has some character. The rug, I mean.

P.S. Hulda always boils all the old sheets and t-shirts in her cauldron, to get rid off any dust and bugs. A more modern person would probably use a 60° wash and a dryer, if they happen to have that at home. Sometimes Hulda also dyes old, shabby sheets with the ’red sock’-technique. If you forget one in your cauldron, your old, white sheets will turn a pretty shade of pink, Hulda knows that very well.

Hulda’s Bonus Tips:
The hot glue (the cheapest one from cash-and-carry) can handle a 40° wash. And the plait stayed glued to the base fabric. If you try another type of glue, make a short trial plait, glue it into a base fabric and wash it. That way you don’t have to worry if it will stay glued when you make the rug. I used just enough hot glue to attach the plait into the base and the paint will make it solid.

Hulda used a paint that is meant for the indoor walls. Next door neighbour George has some paints for outdoor fences but those he can get rid off by himself, Hulda doesn’t want toxins like that anywhere near her house. The paint that is thick like yogurt is the best, anything thinner might just go through the rug and spoil it. So if the paint is new and very runny, leave the lid open mixing every now then until it is thick enough. And don’t bother being frugal with it, you can splash it onto the rug to your heart’s content.

The paint will be dry in about a day and when the plastic comes off easily. Remember though to let it dry reverse side up for another couple of hours. A bin bag cut open from one side would be a suitable piece of plastic to use but a see-through one is more practical and easier as you can make sure not to make a mess with the paint.

If you use thinner fabric strips for the rug, it is good to plait it in layered (double, triple or more), depending on the thickness. Get a feel of the work and see what looks good. A little rug with a diameter of 80 cm will weigh about 1kg. If you buy the material from someone else at the village, a generous one kilo should be enough.

Miss Ketonen has used this very same method to make also much bigger rugs, so she could have one exactly the right size to fit in her kitchen. When the rug is that big she does need George from next door to help her wash it though, since it does get awful heavy when wet. But if you throw some thick towels on the wet rug and tread on them for a while, it does get much lighter and will dry faster. Hulda has danced on the wet rugs too, on top of the towels, with bare feet, one summer evening. Not with George though.

And remember, there is always something that can go wrong…So be sure to make a small trial piece, with the same materials you will use for the rug, and put it through a wash. Hand wash, if that is the way you are going to wash your rug as well, and if you’ll take it to the laundrette make sure to take note of the program they use for the wash. All the materials (fabrics, glue etc) are indivuduals. During her experiments Miss Ketonen noticed that one paint dissolved in the water and couldn’t withstand the wash. The best paints were the ones meant for wet spaces. She can recommed for ’Luja 20′ from Tikkurila and Aqua Futura 20’ from Teknos (both water-dilutable), and turpentine diluent Miranol alkyd paint from Tikkurila which is also meant for indoor use. This information for people living in Finland like Hulda.

Write down your comments and questions, Hulda will tell you if she knows the answer. And if you want more new ideas and instructions, start following Huldas blog. She will write something eventually, she is only just beginning her blogging career, you see. Also you can attach a photo of your own rug and Hulda will publish it if you agree. Would be exciting to see everybody else’s creations!

And here’s a few more photos to clear up the changingof a colour/extending another one.

Neiti,Hulda,Ketosen,Villit,Retket,näin,teet,pyöreä,palmikoitu,matto,räsyistä,käytetty,käytetyistä,teepaidoista ,lakanoista,kierrätys,kierrätetty,hauska,idea,rug,braided,old,used,tshirts,sheets,DIY,tutorial,round,recycled,ideas,fun,carpet,sisustus,koti,home,creative,luova,edullinen,cheap,decor,vanhoista,tuunaa,tuunaus,teeseitse,oomatekemä,itsetehty,plaited rug,no-sew,craft,käsityö,creation,luomus,MissHuldaKetonenAndHerExcitingAdventures,NeitiHuldaKetosenVillitSeikkailut,ragrug,rag,räsy,räsymatto,matonkude,
Changing a colour/extending a strip without a knot, like Hulda does it.

 

Neiti,Hulda,Ketosen,Villit,Retket,näin,teet,pyöreä,palmikoitu,matto,räsyistä,käytetty,käytetyistä,teepaidoista ,lakanoista,kierrätys,kierrätetty,hauska,idea,rug,braided,old,used,tshirts,sheets,DIY,tutorial,round,recycled,ideas,fun,carpet,sisustus,koti,home,creative,luova,edullinen,cheap,decor,vanhoista,tuunaa,tuunaus,teeseitse,oomatekemä,itsetehty,plaited rug,no-sew,craft,käsityö,creation,luomus,MissHuldaKetonenAndHerExcitingAdventures,NeitiHuldaKetosenVillitSeikkailut,ragrug,rag,räsy,räsymatto,matonkude,
Changing a colour with a knot: Cut a hole into both ends of the strip. Thread a new blue strip through an old red one. Then thread the other end of the blue strip through the other end and pull the blue strip all the way through. You can leave the knot quite lose and make it tighter later if you want. There will be a small knot which can be hidden on the reverse. This takes slightly longer but might be an easier technique for the beginner.

 

More rugs, more colours..

 

Hukkapätkistä kolikkokukkaro

Hulda surrutteli kolikkokukkaron vetoketjun pätkistä, mitkä naapurissa asuva Simppasen Akka oli heittämässä pois. Simppanen ompelee rouville leninkejä ja hänen vetoketjuvarastonsa on huikea. Hulda on sanonut, että tilkut ja pätkät täytyy säästää, on niin hienoja värejä ja vielä hienompia asiakkaita, siis Simppasen Akalla. Oikeastaan Simppasen oikea nimi on Agatha, mutta helpommin taipuu Huldan ja muiden kyläläisten suussa noin hieno nimi Akaksi. Mutta se siitä nimestä.

Hulda siis otti parin postikortin kokoisen tilkun ja ompeli siihen vetoketjun pätkät kiinni. Tikkiä tuli sinne ja tänne, mutta niinpä ne rahatkin menevät sinne ja tänne. Ei se niin nökönuukaa ole. Vetoketjun Hulda ompeli sitten oikein vetimen kanssa kiinni vetoketjuhässäkkätilkkun lyhyille sivuille ja saman kokoinen vähän värikkäämpi tilkku kiinni niin, että vetoketju jää piiloon nurjalle puolelle. Sitten vain sivut kiinni ja vuorikankaasta vinoon langansuuntaan leikatuista nauhoista huolittelu kukkaron sivuihin niin jää saumat piiloon. Kyllä kehtaa nyt kolikoita kaupan kassalla kaivella, kun eivät pyöri siellä sun täällä.

image

Hulda valmistelee vappua eikun pääsiäistä

Tänä vuonna Hulda meinaa aloittaa pääsiäisen valmistelut oikein ajoissa. Kerätä pajunkissat, maalata munia ja laittaa rairuohon kasvamaan, vai ohraako ne kylillä nykyisin kylvävät? No, kevätkylvön aika kuitenkin, ruoho kuin ruoho. Kun tahtoo nuo arjet ja pyhät mennä vallan sekaisin, yhtä juhlaahan tuo on koko ajan. Siis elämä. Ainakin Huldan elämä, naapurin Kyöstistä ei tiedä.

Joskus kun Huldalla oikein iskee tekemisen palo päälle, niin siinä unohtuu mikä päivä ja mikä viikko on menoillaan. Jopa aamupillerit tuppaa jäämään purkin pohjalle. Niin, kyllä Huldallakin on pilleri tai pari mitä pitäisi aamiaiseksi nauttia, kai niitä on jokaisella. Johan ne nuoret naisetkin laittavat syömään kaiken maailman hormooneja ja ties mitä. Pilleri sinne ja pilleri tänne. No, ennemmin Hulda ottaa sen kolestroolipillerin kuin jättää hyvän pullan pöydälle, näin on. Kai tuo on ihan se ja sama missä vaiheessa sitä yläkerran portteja kolkutellaan, kai sielläkin riittää tekemistä nohevalle naiselle. Niin on naapurikyliltäkin mennyt nuoria miehiä tuosta noin vain ja vielä lenkkitossut jalassa, ei se kato ikää eikä päivää. Sen verran Neiti on kyllä asiaan varautunut, että on tehnyt kyläläisille selväksi, että mihinkään puulotjaan häntä ei sitten laiteta. Turha siinä on hyvää puuta polttaa, jos roviolle joutuu kuitenkin. Säkkiin vaan ja menoksi. Ja hänen tuhkiaan ei sitten mihinkään julkisille paikoille levitellä, sen hän on myöskin tehnyt selväksi. Jonnekin pellon laitaan nätin koivun juurelle, sieltä olisi hyvä tiirailla elämän menoa. Sanoivat kyllä, että laki sellaisen kieltäisi, mutta on se kumma kun tehtaat piiputtavat savua päivät ja yöt ympäriinsä, niin kyllä nyt yhden Huldan tuhkat sinne pellon laitaan hukkuu. Kun ei siitä muuta jää, sanoohan sen jo maalaisjärkikin. Ainakin Huldan järki. Ja jos rupeavat hankaliksi, niin sitten se on menolippu pohjoisnavalle, siellä eskimot kyllä tyrkkäävät hänet jäälautalle eikä paluuta ole. Tai sitten voisi tietenkin ryömiä johonkin kivenkoloon tahi vähän suurempaan luolaan, kynttilä mukaan ja termokseen kahvia. Ainiin ja hyvä dekkari, se täytyy muistaa, ei tule aika sitten pitkäksi odotellessa. No, ei sitä vielä ennätä mihinkään ryömimään, niin on paljon vielä kaiken sorttista ideaa ja puuhaa. Nypläystä pitäisi Huldan ainakin vielä päästä kokeilemaan, se se vasta jännää olisi. Ja tuo vanha nojatuolikin pitäisi päällystää..

Hyvä on nyt näissä mietteissä valmistautua pääsiäisen viettoon huolella etukäteen, eikös sillä kuitenkin jotain tekemistä ollut tuon tuonelan kanssa. Kun monasti on Hulda havahtunut vasta vapun tienoilla, että se pääsiäinen meni jo, eikä taaskaan muistanut munia värjätä.

image

No, tuommoisen purkinsuojan nyt Hulda kuitenkin kyhäsi. Kun ei raaskinut ostaa marketista uutta. Sama oli tekniikka kuin Huldan palmikoidussa matossakin (ja tästä klik niin tulee maton ohje), letitetään rievut ja törkätään liimalla kiinni vanhan kukkaruukun pintaan. Alussa letityksessä on samanlainen kapea alku kuin matossakin, alkaa sitten kauniisti niinkuin orastava rakkaus. Sitten vaan purkkia pyörittämään ja lettiä ympärille ja loppuun taas kavennetaan palmikkoa, että loppuu sitten nätisti eikä ollenkaan töksähtäen. Sellaista ei kukaan toivo. Siis rakkaudesta. Eikä palmikosta. Hulda käytti taas kuumaliimaa, se niin sopii Huldan luonteenseenkin. Kuumenee nopeasti mutta jäähtyy vielä nopeammin. Siis liima. Ja Hulda.

image
Kurkkupurkista kukkaruukun suojaksi tai mitähän tuossa purkissa nyt voisikaan säilyttää.. Hulda spreijasi sisustan valkoiseksi, koska aikoo narsissien kuihduttua istuttaa ne ulos ja ottaa purkin muuhun käyttöön. Olihan se kyllä ihan kauniin kullan värinen sisältä, ainakin jonkun kyläläisen mielestä, että sikäli ei olisi tarvinnut maalata. Mutta kun nyt oli jäänyt purkin pohjalle vielä tilkka valkoista spraymaalia.
image

Viimeiset palmikon loput Neiti Ketonen huitaisi viimekesäiseen nuhjaantuneeseen muoviruukkuun, ja sillä samalla kuumaliimalla tietysti. Kohta Hulda varmaan nukkuu jo liimapyssy tyynyn alla. Ei tästä nyt ihan maailman kaunein tullut, mutta jos sen veisi vaikka seurojentalon rappusille ilahduttamaan muita kyläläisiä. Jos joku sen siitä vie mukanaan, niin onpa ainakin hänen mielestään ollut kaunis. Ja tarpeeseen on silloin mennyt.

Palmikoitu matto vaihtaa helposti väriä

Huldalla on aina mielipide. Ainakin väristä. Viime talvena sen piti olla punainen, kesällä keltainen ja taas uuden kevään koittaessa välimeren turkoosit sävyt kiehtoivat. Vaikka ei Neiti Ketonen juuri muuten välimerestä välitä, oman kylän joki on ihan passeli. Ja mudan värinen. Aika kauniin mudan, itseasiassa kun tarkemmin nyt sitä ajattelee.. Löytyisiköhän niitä pellolla ryvettyneitä potunnostovaatteita vielä rappusten alta, niissä oli kyllä aika kivat sävyt. Ja jotenkin niin maanläheiset.


 


 

Palmikoidun maton ohjeen Hulda on raapustanut muistiin tänne Palmikoitu matto

Palmikoitu matto


Muutama kauhtunut ja kulahtanut teepaita sai uuden tehtävän palmikoituna mattona. Mahtuipa mukaan myös yhdet Hyksin sairaalapöksytkin (eivät olleet Neiti Hulda Ketosen, vaikka moni hänet tunteva voisi oikein hyvin kuvitella juuri hänen lähtevän kesken hoitojen kotiin tippaletku perässään roikkuen juuri silloin, kun hän itse päättää lähteä) ja pari lakanaa. Materiaalit eivät maksaneet mitään (ellei Hyks lähetä laskua) ja ilo kierrätyksestä onkin tekijänsä paras palkka, roskiinhan nuo muuten olisivat joutaneet. Jos omalle lattialle tämä tuotos on liian värikäs, niin naapurin retrokotiin sen voisi hyvinkin kuvitella. Tai kummitädin kesäpalatsin huussin lattialle, vai pelästyisivätköhän kärpäset.. Kesä ja kärpäset:)

Ainiin, tulihan tälle hintaa. Noin 75 senttiä köyhtyi talous, kuumaliiman osalta. Per matto. Pieni matto.

Ja näin se tehdään:

KUTEIDEN LEIKKAUS

Leikkaa t-paidat noin neljän sentin levyisiksi nauhoiksi kuvan mukaan ja ohenna päät viistoon leikaten.  Voit leikata yksittäisiä nauhoja kuten kuvassa tai pidemmäksi pötköksi. Yksi palmikon kolmesta nauhasta kannattaa pitää lyhyenä solmujen välttämiseksi.  Lakanakuteet  Neiti Ketonen leikkaa vinoon langansuuntaan palmikoituun mattoon, tällöin kude hieman venyy ja näyttää matossa kauniimmalta.

Neiti Hulda Ketosen Villit Retket näin teet pyöreä palmikoitu matto räsyistä teepaidoista lakanoista kierrätys kierrätetty hauska idea rug braided used tshirts sheets DIY tutorial no-sew round recycled ideas fun

PALMIKOINTI JA KIINNITYS

  1. Ohenna 20-30 cm nauhojen alusta, alkusolmun kohdassa nauhat saavat olla mahdollisimman kapeita. Solmi kolme nauhaa yhteen ja aloita letitys.
  2. Hiljalleen palmikko muuttuu paksummaksi alun jälkeen.
  3. Kun vaihdat väriä/jatkat, laita nauhojen viistoja päitä hieman lomittain, näin vaihto jää huomaamattomaksi.
  4. Pidä letitettävistä nauhoista aina yksi korkeintaan vain puolen metrin pituisena eli lyhyenä, näin saat aina juuri sen vedettyä nauhahässäkästä irti, etkä ole ihan solmussa.
  5. Pyykkipoika on hyvä stoppari kun haluat välillä huilata.
  6. Maton keskustan voi tehdä jo aika alussakin niin halutessaan. Tällöin leikkaa solmu irti ja ala muodostamaan palmikosta ympyrää.
  7. Tässä vaiheessa olet jo leikannut tukevasta lakanakankaasta tai vastaavasta mattosi kokoisen ympyrän ja merkannut sen keskipisteen vaikka pienellä reiällä. Siihen sitten vain kuumaliimaa, ja tälläät palmikkoympyrän siihen.
  8. Jatka liimaamista alussa pari senttiä kerrallaan, homman edetessä voi sitten liimaa levitellä aina sen mukaan, mitä itse ennättää kiinnittää, Huldan nopeudella noin viisitoista senttiä kerrallaan.
  9. Ja siitä sitten se lähtee, jeee! Mattoon, jonka halkaisija on noin 80 cm, menee Huldaneidiltä 2-3 isoa kuumaliimapuikkoa, ja kun Neiti hamstraa aina kilon paketin kerralla halpahallista, ja yhdelle puikolle tulee hintaa noin 0,25€ eli pikkumattoon rapiat seitsemänkymmentä senttiä maksaa tuo kuumaliiman osuus.

image

Jatka samaan malliin. Voit välillä liimata palmikkoa ympyräksi tai seikkailla villisti, kuten Hulda tekee, ja letittää kerralla valtavan vuoren. Ja siitä sitten ihmettelemään kun ympyrä kasvaa, että mitähän värejä sitä onkaan tullut käytettyä..

Kun näyttää siltä, että matto on sopivan kokoinen ja näköinen, ohenna taas kuteiden päät niin kuin aloittaessasikin ja työnnä viimeiset suirut vaikka saksien kärjillä piiloon. Leikkaa ylimääräinen pohjakangas pois ympäriltä ja käännä teos nurinpäin.

image

Ja sitten naapurin Kyöstin vanhat maalit käyttöön. Niin, juuri ne, jotka ovat olleet menossa ongelmajätteisiin viisi vuotta. Juuri sopivan kuivunutta ja kökköistä, kuin tehty tähän tarkoitukseen (jos maali on uudempaa, niin nyt on lupa jättää kansi auki sitten muutamaksi päiväksi). Levitä maali sudilla tai telalla maton nurjalle puolelle, laita muovi päälle ja käännä koko hoito kuin lettu taas oikeinpäin.  Ja siinä se on, melkein valmis. Välillä käyt sitten vain tallomassa ja tinttaamassa mattoa jaloilla ja päivän kuivuttuaan voi maton taas kääntää nurinpäin ja ottaa muovin pois. Sitten vielä kuivatellaan päivä nurjaltakin puolelta. Valmista:)

Matto kyllä pysyy kasassa ilman tuota vanhaa maaliakin, mutta huomattavasti tukevamman siitä saa maalin kanssa. Ja maalihan ei lähde matosta kulumallakaan pois, ainakaan sama maali ei lähtenyt naapurin Kyöstin vaatteista, ikinä. Ja kestääpä sitten laiturilla pesun ja muut rehvakkaammat otteet. Siis matto. Kesällä matto kuivuu kuumalla ilmalla hyvin pesun jälkeen ihan auringossa vaakatasossa (Huldan vieressä), talvella se tarvitseekin sitten jo lattialämmityksen (niinkuin Huldakin) kuivuakseen. Sen verran on siinä paksuutta, ja ennen kaikkea, luonnetta. Siis matossa.

P.s. Hulda keittää aina ensin kaikki vanhat lakanat ja teepaidat patansa pohjalla, lähtee pöpöt ja liiat pölyt muille kylille. Nykyihminen käyttäisi kai kuudenkympin pesuohjelmaa ja kuivausrumpua, jos sellainen huushollista löytyy. Joskus hän myös värjää virttyneitä lakanoita punaisen sukan tekniikalla. Jos siis sellainen on pataasi eksynyt, saat entisistä valkoisista lakanoista kauniin vaaleanpunaisia, tuttu juttu.

HULDAN POONUSVINKIT:

Kuumaliima, ainakin se halpahallin halvin, kesti 40 asteen vesipesun pyykkimasiinassa. Ei irronnut aluskankaasta palmikko. Jos kokeilet jotain muuta liimaa, tee ensin pieni palmikon pätkä ja liimaa se aluskankaan palaselle, ja sitten koepesu. Ei tarvitse sitten jännittää kestääkö se matossa. Kuumaliimaa käytetään tässä matossa sen verran, että palmikko pysyy aluskankaassa kiinni. Maali sitten kovettaa aluskankaan.

Maalina Hulda käytti sellaista, millä voi tuvan seinätkin maalata. Naapurin Kyöstin ulkokäyttöön tarkoitetut aitamaalit saa herra hävittää ihan muilla keinoin, niitä myrkkyjä ei Hulda tupaansa ota. Maali on sopivan paksuista noin jukurtin paksuisena, ohuemmat litkut saattavat mennä maton läpi pilaten koko työn. Eli uudempaa juoksevampaa maalia kuivatellaan kansi auki niin kauan välillä hämmentäen, että paksuuntuu. Ja ei sitten säästellä siinä maalin määrässä, sitä saa lotrata ihan kunnolla.

Maali on kuivaa noin päivässä ja kun muovi irtoaa siitä helposti. Muista kuitenkin antaa kuivua vielä nurinpäin muutama tunti. Muoviksi kelpaa vaikka jätesäkki yhdeltä sivulta aukaistuna, mutta läpinäkyvä muovi helpottaa hommaa. Siitä kun näkee läpi, ettei maalin kanssa tule sitten sotattua.

Jos käytät ohuempaa vaikkapa poppanoihin tarkoitettua kudetta, kannattaa sitä käyttää paksuudesta riippuen kaksin, kolmin tai nelinkertaisena. Näppituntumalla on tässä hommassa edettävä, ja silmä näyttää mikä on hyvä. Pieni matto, jonka halkaisija on noin 80 senttiä, painaa valmiina reilun kilon. Jos siis ostat kuteen joltain toiselta kyläläiseltä, semmoinen reilu kilo pitäisi riittää.

Neiti Ketonen on tehnyt tällä samalla meiningillä myös paljon isompia mattoja, joten koko on juuri sellainen mikä sen oman pirtin lattialle passaa. Pesuhommissa sitten kyllä tarvitaan naapurin Kyöstiä, sen verran painoa tulee tuolle isolle palmikkohässäkälle laiturilla. Mutta kun heittelee siihen märän puhtaan maton päälle isoja vroteepyyhkeitä ja talloo jaloillansa niihin liian veden, no johan tuo kevenee ja kuivuu sitten nopeammin. On siinä tanssitkin tanssittu, märällä matolla vroteepyyhkeiden päällä paljain jaloin, kesäyön hämärässä.. Ei tosin kyllä Kyöstin kanssa.

JA MUISTA AINA, LIIKENTEESSÄ, MONTA VAARAA OMPI EESSÄ.. Eli tee aina pieni mallipala niillä materiaaleilla, joilla aiot matonkin tehdä. Kooksi riittää vaikka patalapun kokoinen tilkku. Ja sitten tee sille koepesu. Nyrkkipyykillä, jos niin aiot matonkin pestä ja pesulassa, jos sinne luomuksesi kiikutat (muista pyytää pesulasta pesuohjelma, jolla he patalappusi koepesevät). Kaikki materiaalit niin kudetta kuin liimaa myöten ovat aina yksilöitä. Laajoissa tutkimuksissaan Neiti Ketonen huomasi, että yksi seinämaaleista liukeni vedessä, eikä kestänytkään pesussa. Parhaiten kestivät saunatupaan tarkoitetut märkien tilojen maalit, kuten Tikkurilan Luja 20 ja Teknoksen Aqua Futura 20 (molemmat vesiohenteisia) sekä tärpättiohenteinen Tikkurilan Miranol alkydimaali, joka on myös sisäkäyttöön tarkoitettu.

Laitapa kommenttia ja kysymyksiä, Hulda kyllä vastaa jos vain tietää vastauksen. Ja jos haluat lisää uusia ohjeita, ryhdypä seuraamaan Huldan plokia. No, tuleepa nuita ohjeita lisää kuitenkin, ajan kanssa,  Hulda kun vasta harjoittelee kirjeenvaihtoa plokinsa kanssa:) Ja saatpa laittaa kuvankin Huldalle omasta matostasi. Hulda julkaisee sen, jos annat luvan. Olisi mukava nähdä, millaisia tuotoksia sinulta syntyy!

Ja tässä vielä nauhan värin vaihtamisesta/jatkamisesta pari selventävää kuvaa:)

image
Värin vaihtaminen tai nauhan jatkaminen ilman solmua kuten Hulda tekee.
image
Värin vaihtaminen solmulla: Leikkaa kuteen molempiin päihin reikä. Pujota uusi sininen nauha vanhan punaisen nauhan reiästä. Pujota sitten sinisen nauhan toinen pää sinisen nauhan reiästä, ja vedä sininen nauha kokonaan läpi. Voit jättää solmukohdan aika löysäksi ja kiristää sitä jos siltä tuntuu. Kohtaan jää pieni solmu, mutta aika näppärästi sen yleensä saa piilotettua nurjalle puolelle. Hiukan enemmän aikaa menee, mutta tämä tekniikka saattaa olla vasta-alkajalle helpompi.